Joulu oli ja meni. Paljon hyvää syömistä sekä perheen seuraa. Mutta silti yksin.

Pariskunnat antavat toisilleen lahjoja. Halailua ja suudelmia. Onnellisia ihmisiä jotka ovat hommanneet rakkaillensa jotain tärkeää. Jotain joka säilyy heidän muistoissa pitkään.

Minä laitan jalkaan villasukat ja maistan suklaata. Haluaisin tehdä jonkun onnelliseksi ja halata.

Liköörisuklaa maistuu pahalle..

Tällä kertaa nopea tekninen kysymys:

Osaako joku kertoa miksi blogini kirjoitukset päiväytyvät vuodelle 2004 vuoden 2008 sijaan?

Ratikkapysäkillä tulee seurattua ihmisiä ja heidän tekemisiään. Siinä kun sattuu joskus olemaan aikaa. Eilen illalla viereen tuli nuori pari joka ilmeisesti oli käynyt syömässä. Maha kuulosti olevan juuri sopivasti täynnä. Lempeää juttelua ja suudelmia. Vastapuolella katua pariskunta oli ilmeisesti iltakävelyllä. Nainen työnsi lastenvaunua ja mies kulki vierellä selittäen jotain innokkaasti. Naista naurattaa, pieni kosketus olkapäähän. Kaikki tuo näyttää elämälle. Minä seison pysäkillä reppu selässä. On hiukan kylmä. Odotan vain, että pääsen kotiin. Haluan levätä.

Ai niin ne imurimiehet. Taloyhtiö tekee jonkinmoista ilmastointikanavien puhdistusta imuroimalla. Ilmoittivat, että viikon aikana asunnoissa käydään ja asuntoon tullaan vaikka sitten yleisavaimella, jos ketään ei ole kotona. Tässähän ei sinänsä mitään, mutta tietenkin imurimiehet soittavat ovikelloa aamulla kun olet menossa suihkuun. Kiireellä sitten ovea avaamaan, pyyhe päällä tietenkin, etteivät innokkaat imuroijat tule omilla avaimilla sisään. Eivätkä meinanneet suostua odottamaan ulkona sen aikaa, että saan käytyä suihkussa. Innokkaita ovat imuroimaan :)

Tämä on aloitus.

Miksi kirjoittaa blogia? Varsinkin aiheesta josta monet muutkin blogaavat päivittäin. Ehkä tämä tulee olemaan tapa saada ajatuksia pään ulkopuolelle ja samalla eräänlaista itseterapiaa. Ehkä tämä on vain kokeilu. En osaa vielä sanoa.

Kirjoittelen kuitenkin tänne hajanaisia ajatuksia elämästä. Elämästä niinkuin minä sen näen ja koen. Asioita, joista ei tule puhuttua edes kavereille, mutta joita kuitenkin miettii. Ehkä on hyväksi purkaa ajatukset tekstiksi. Ehkä on siihen on syy, miksi kaikkea ei pitäisikään pukea sanoiksi.

Mutta katsotaan. Odotan mielenkiinnolla :)